Mielipiteeni homoista

Noniin, tässä se lupaamani mielipidekirjoitus. Kirjoitin tän äidinkielen ainetyönä ja no, se vähän venähti: suositus oli noin 300 sanaa, ja minä repäisin yli 900. No, ainakin oli laaja mielipide :D Olkaat hyvät! Tarkoitukseni ei ole loukata ketään ja jos ette pidä mielipiteestäni, en voi sille mitään, sillä tämä on nimenomaan oma mielipiteeni. Lukijani ja kaikki muutkin saavat olla mitä mieltä haluavavat, mutta halusin tuoda nyt oman mielipiteeni esille. (:

Homot – saman arvoisia kuin me muutkin!

Mitä sana ”homo” tuo mieleen? No ainakin hetki sitten suuressakin keskustelussa olleen tasa-arvoisen avioliittolain. Sana homo tuo myös mieleen jotkut homot ystäväni, mutta se sana tuo ennen kaikkea tasa-arvon ja epätasa-arvon, joka jossain määrin maailmassa vallitsee – myös Suomessa.

Jotkut ihmiset pitävät homoja alempiarvoisina kuin muita vain siksi, että ihminen tuntee seksuaalista kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan ja se on joidenkin ihmisten mielestä väärin. Mitä väärää on rakastaa sitä henkilöä, ketä oikeasti rakastaa? Pitäisikö kaikkien ihmisten muka rakastaa eri sukupuolta vain siksi että Raamattu on niin sanonut? Luulempa, että jos joku ihminen pistettäisiin rakastamaan hänen mielestään erittäin vastenmielistä henkilöä, kehen ei edes tunne minkäänlaista kiinnostusta, hän ei pitäisi siitä. En minäkään.

Minun mielestäni ihmisen täytyy saada rakastaa sitä henkilöä, kenestä oikeasti tykkää. Jos joku on kiinnostunut saman sukupuolen edustajasta, ei se minun mielestäni ole mitenkään vastenmielistä tai väärää. Kuten jo aiemmin sanoinkin, minulla on myös homoja ystäviä ja minusta se on aivan normaalia. En näe mitään väärää kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välisessä rakkaudessa.

Yhteiskunnan tuoma paine ja ahdistus aiheuttaa myöskin sen, etteivät jotkut homot uskalla tulla ”kaapista ulos” ja kertoa homoudestaan. Pelkäävät esimerkiksi luokkalaisten tai mikä pahempaa, omien vanhempiensa suuttuvan ja jopa katkaisevan välinsä tai ainakin välttelevän. Toivon todella, että nykyinen sukupolvi tai edes sitä seuraava osaisi olla paljon tasa-arvoisempi ja hyväksyisivät ihmiset sellaisena kuin on seksuaalisuudesta riippumatta.

Uskonto. Se on oikea kirosana homoille. En nyt pilkkaa uskontoa vaan tarkoitan tässä sitä, miten uskonnolliset ihmiset ja miten uskonto homouteen vaikuttaa. Ensinnäkin tasa-arvoisen avioliittolain ollessa suuressa keskustelussa, ihmiset vetosivat Raamattuun ja uskontoon – jopa jotkut poliitikot! Oikeasti, mitä tekemistä uskonnolla on politiikan kanssa, jos kerta on sanottu, ettei politiikkaa ja uskontoa saa sekoittaa keskenään? Silti kun on kyse homojen oikeuksista, vedotaan siihen, että ”Raamatun mukaan avioliitto on tarkoitettu vain miehen ja naisen väliseksi”. Ja mistäköhän sitten johtuu se, ettei partaansa ajavia tai tukkaansa leikkaavia olla pistetty vankilaan? Tai naisedustajia eduskunnassa? Raamattu sanoo, että ”Nainen vaietkoon eduskunnassa” ja Raamatussa kielletään myös parran ajeleminen sekä hiusten leikkaaminen, sillä ihminen ei saa muokata sitä millaiseksi on syntynyt ja millaiseksi Jumala on hänet tarkoittanut. Siispä en näe mitään syytä, miksi homojen oikeuksista pitäisi tehdä niin suuri haloo, kun ei olla noista edellä mainituista asioistakaan tehty.

Jos heteroilta poistettaisiin avio-oikeus, siitä valitettaisiin aivan hirveästi. Vedottaisiin taas varmaankin uskontoon ja sanottaisiin, ettei näin saa tehdä ja että kyllä heteroilla täytyy olla oikeus mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa! Ja niin homotkin puolustavat itseään. Jokaisen pitäisi miettiä avioliittoasiaa heteroidenkin kohdalla. Jos se poistettaisiin, siitä tehtäisiin paljon adresseja ja meteliä sen takaisin saamiseksi. Ja homot ovat tehneet työtä sen eteen, että saisivat samat oikeudet itselleen. Ja kun edellinen eduskunta äänesti asiasta jo ja tuli siihen tulokseen, että tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksytään, niin minä ainakin pidän eduskunnan mielipidettä hyvänä ja lopullisena. Minusta on ehkä hieman naurettavaakin, että nyt kun tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin, sitä vastaan alettiin tekemään adressia joka lähetettäisiin taas eduskuntaan. Tästähän tulee ikuinen kierre – ensin lähetettiin tasa-arvoista avioliittolakia haluava adressi eduskuntaan ja se meni läpi. Nyt yritetään lähettää sinne uutta, homojen avioliittolakia kieltävää adressia. Ja jos tämä hyväksyttäisiin nyt uudessa eduskunnassa, tulisi myöhemmin kuitenkin taas tasa-arvoista avioliittolakia puolustava adressi. Minä aion hyväksyä tämän nykyisen ratkaisun. Itse en missään nimessä lähtisi tähän oravanpyörään mukaan. Tasa-arvoinen avioliittolaki on hyväksytty ja sillä selvä. Ja niille henkilöille, jotka vetoavat niin suuresti uskontoon, pitäisi kertoa varmaan sata kertaa, ettei tämä kyseinen laki edellytä kirkkoa vihkimästä homopareja. Onhan maistraattikin olemassa, joten uskonnollisimmat ihmiset voivat kyllä nukkua yönsä rauhassa. Eikä sitä paitsi homojen avioliiton pitäisi heidän elämäänsä vaikuttaa. Uskonnolliset ihmiset voivat itse noudattaa Raamattua, mutta sen ei pitäisi tarkoittaa sitä, että kaikkien muidenkin pitäisi tehdä niin jos eivät halua tai kuulu uskontoon.

Vuoteen 1971 saakka Suomessa homoutta pidettiin rangaistavana. Homous oli rikos, ja ihminen, joka siis rakasti samaa sukupuolta olevaa henkilöä oli täten muka rikollinen. Toisin sanoen rakkautta pidettiin rikollisena toimintana? Hmm, aika törkeää. Mutta niin oli myös se, että vuoteen 1981 asti Suomessa homoutta pidettiin myös sairautena! Toisin sanoen rakkaus oli ensin rikollista ja myöhemmin sairasta, jos rakasti samaa sukupuolta olevaa tai harrasti seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa. Onneksi nykyään ei olla sentään niin epätietoisia ja osataan erottaa rakkaus ja sairaus toisistaan.

Sateenkaariperhe on perhe, jossa lapsella on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Tällaiset perheet jakavat myös monenlaisia mielipiteitä. Ja taas siihen Raamattuun vetoamista.

Mielestäni sateenkaariperhe on melko samanlainen perhe kuin muutkin, mutta parisuhde on vain eri. Ja jos lapsen totuttaa pienestä lapsesta asti siihen, että hänellä on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, ei se hänestäkään ole mitenkään epänormaalia. Ehkä niistä ihmisistä, ketkä sellaisessa perheessä eivät ole eläneet, se tuntuu todella vieraalta. Minun mielestäni sateenkaariperhe on parempi vaihtoehto kuin perhe, jossa vanhemmat esimerkiksi riitelevät paljon tai jossa olisi alkoholiongelmia. Eikö tässä tapauksessa sateenkaariperhe olisi parempi vaihtoehto, jos siellä vanhemmat kohtelisivat lasta hyvin eivätkä olisi alkoholisteja? Ja kun homot eivät voi saada yhteisiä biologisia lapsia ainakaan nykyajan lääketieteessä, niin jos he sellaisen haluavat, heidän pitäisi antaa myös sellainen saada. Ja onneksi he saavatkin – tasa-arvoisen avioliittolain vahvistuessa myös homojen adoptio-oikeus tulee voimaan. Ja kuten aiemmin sanoin, uskonnollisten ihmisten elämään ei homojen elämä vaikuta. Jos jotkut homot haluavat lapsia, eivät uskonnolliset sitä saa täysin kieltääkään. Jos he itse eivät halua olla sateenkaariperhe, niin minun mielestäni täytyisi kuitenkin antaa lupa niille, ketkä sellaisen perheen haluavat perustaa. Jos joku lapsirakas heteropari ei voisi ikinä saada mitenkään lapsia, tuntuisi se heistä varmasti ikävältä. Niin tuntuisi homoistakin, jos heille ei annettaisi mitään oikeuksia saada lapsia.

Toivon todella, että ihmiset tulevaisuudessa olisivat suvaitsevaisempia ja tasa-arvoisempia, edes seuraavassa sukupolvessa. Suomi ja maailma muutenkin olisi paljon parempi paikka, jos ei olisi syrjintää uskonnon tai seksuaalisuuden perusteella. Me kaikki olemme vain ihmisiä, ja jokaisella meistä on oikeus rakastaa ketä haluaa ja uskoa mihin tahtoo, eikä muut saisi sitä määräillä vain siksi, ettei itse sitä hyväksy. Annetaan toisten elää omaa elämää, jos se ei meidän omaa elämäämme häiritse. Silloin kaikki voivat elää sovussa ja pelkäämättä tulevansa kiusatuksi tai syrjityksi, jos ihmisillä olisi sitä suvaitsevaisuutta.