perjantai 7. elokuuta 2015

Do you really wanna say goodbye

Moi taas!
Enää alle viikko kouluun. Kesäloma on mennyt ihan älyttömän nopeasti! Tuntuu, kuin olisin vasta lähtenyt ykkösluokalta, ja nyt on sitten ne 2,5 kuukautta jo melkein loppuun menneet ja tiistaina aloitan kakkosluokan. Ja vanhojentanssit ovat minulla tiedossa ensi helmikuussa, jee!
Näinä parina viikkona, kun en ole postannut, olen kerinnyt reissata jonkun verran. Kävin Anni-bestikseni kanssa Imatran yöt-festarilla katsomassa Haloo Helsinki!:ä ja Arttu Wiskaria (ja minä istuin väliajalla maassa syöden makkaraperunoita koska oli nälkä :D), josta jäi kivat muistot ja videot (kiroan Anni sinut maanrakoon, koska et kuvannut minulle yhtään videota Artusta... :D) Lisäksi olen kerinnyt käydä Jyväskylässä veljieni luona (että olikin sitten hauskaa ajella kiertoteitä vaikka ties kuinka pitkään sinä päivänä olevien rallien takia), Kouvolassa ostoksilla ja enoni moottoriveneellä sekä hänen mökillään. Viime maanantaina kävin sitten Mikkelissä, tiistaina olin kotona, keskiviikkona kävin kylillä, eilen olin taas Mikkelissä. Tuntuu, kuin en olisi ollut paikallani ollenkaan. Niin paljon on ollut lähipäivinä reissaamista ja sunnuntaina olisi ehkä taas tiedossa jotain, tosin vain Annin ja ystävämme H:n kanssa jäätelökiskalla oleskelua. Maanantaina sitten menemme veljeni kummin luokse ja tiistaina alkaa koulu.

Koulun alkuun mulla on ristiriitaiset fiilikset. Avustajani on ihan kiva, vaikka välillä hänen kanssaan ei keksi mitään puhuttavaa ja vapaatunneilla vain istumme hiljaa, kun hän "ei jaksa" kävellä kanssani esim kylille. Mutta onneksi on H, jolla tosin on välillä töitä... Toivottavasti hänellä olisi kuitenkin välillä aikaa myös minulle! Sain tarpeekseni viime vuonna jo koulun sisällä istuskelusta, vaikka hän välillä seuranani olikin. Haluan muualle!
En odota koulua myöskään siksi, että juurikin tämä H ja eräs toinen ystäväni T kirjoittivat ylioppilaiksi, eivätkä siis ole 24/7 saman rakennuksen sisällä kuin minä. Anni lähtee ammattikouluun ja en halua olla yksin. Ahdistun jo omassa luokassanikin. Pitkä tarina, mutta en vain nähtävästi ole heidän mielestään niin kiinnostava, että minulle voisi sanoa edes moi tai kysellä kuulumisia. He juttelevat minulle vain silloin kun on pakko, esim ryhmätöissä. Muutoin he ovat kuin minua ei olisikaan ja juttelevat ja nauravat keskenään. Ahdistavia kokemuksia muutenkin osasta luokkatovereistani jo yläasteajalta, joten tosi kivaa...
Odotan koulua ainoastaan niiden tulevien aineiden takia. Tosi hassua, mutta tykkään opiskelusta. Luultavasti siksikin, kun minulla ei siellä paljoa juttukavereita ole tai sellaisia henkilöitä, joiden vieressä istua ja jutella tunneilla...
Että joo. Luultavasti ensi vuonna ahdistun taas ja saan kunnon ahdistuskohtauksia, jolloin vain itkettää pelkkä yksinäisyys ja koko lukio. Odotan sitä niin helvetin paljon. D:
En nyt tiedä sanoisinko tätä postausta positiiviseksi. Lukiossa ei ole paljoa mitään positiivista! Muuta kuin ne aineet ja opettajat, jotka osittain ovat myös hieman sisäänpäinkääntyneitä/hiljaisia. Heidänkin kanssaan olen yleensä minä se joka keskustelun aloittaa...
Kuvia ei valitettavasti ole nytkään. Anteeksi jos niitä odotatte, toivottavasti ette lopeta blogini lukemista siksi että kuvia ei ole paljoa ja että välillä tulee tällaisia ikävämpiä postauksia. Kyllä minä olen onnellinen, iloinen ja positiivinen. Lähes aina! Mutta jos on joku asia, joka ärsyttää tai josta en pidä, niin silloin ei kovin paljoa hymyilytä.

8 kommenttia:

  1. Mä en osaa sanoa tähän oikein mittään...

    toivottavasti sun kouluvuodesta tulis hyvä, eikä sun tarttis olla niin yksin... :(
    Jotenkin jäi tosi sekalainen fiilis, kun luin tän.
    Ja eihän se haittaa, vaikka aina ei tulekkaan niin iloista tekstiä. Elämäähän nämä tekstit ovat :)

    Mutta, koita kestää <3 ja opiskelustahan koulussa on kyse :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa vastata näihin kommentteihin nyt, kun tilanne on kääntynyt jo positiivisempaan suuntaan. Mähän tosiaan siis sain lukiosta kaverin viime viikolla :) Kiitos silti sulle Lix ja kaikille muille ihanista kommenteista! Jaksan, ja koetan jaksaa jatkossakin, onneksi en ole enää aivan yksin. :)

      Poista
  2. Mulla toi on ihan sama juttu. Porukoitten kanssa ei ikinä tuu juteltua, kun ei ikinä ymmärrä yhtään mitään niitten jutuista eikä kukaan oikeen tuu mun luokse... Toivottavasti sulla on kuitenkin mukava vuosi, ja saat kavereita!

    Ja nyt kun muut ystäväsi lähtevät omille teilleen, niin siinä vain huomaa, kuinka tärkeitä he ovat, ja yhdessä vietetyistä hetkistä tulee entistäkin kullanarvoisempia. Omakaan ystäväni ei käy samaa koulua kanssani.

    Mustakin tunneilla on aina kivaa, koska sillon pääsee opettelemaan jotain uutta, ja varsinkin silloin jos on hyvä ope, joka on kiinnostava, niin itse ainakin tykkään oikeasti olla siellä luokassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Grace kun säkin kommentoit välillä :3
      Meillä molemmilla on siis sama tilanne :c Mä tulisin kyllä sun luo jos oisin siellä. Ja jep, sain kaverin lukiosta, joten nyt ei tarvi olla enäää yksin.
      Niin, sillon tosiaan ku ei näe kavereita niin usein niin niistä hetkistä tulee entistäkin kullanarvoisempia :3

      Poista
  3. Ookko miettiny hei sitä mahollisuutta, et kaikki ihmiset ei vaan satu olee samanlaisii? Kaikki ihmiset ei oo ulospäi suuntautuneita tai puheliaita viitaten nyt esimerkiks vaikka just noihi opettajiin/avustajaan. Kaikki ei vaa jaksa koko aika olla äänes tai puhuu toisten kans. Pitää osata antaa toisel sitä omaa tilaa ja rauhaa. Ihmiset on erilaisii ja erilaisuutta pitää osata ymmärtää.

    Toivottavast siul tulee kuiteski hyvä kouluvuos. Ja muista jokatapaukses nauttii ajast lukios, se aika eletää kuiteski vaa kerra elämäs. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt ymmärrän ettei kaikki läheskään oo niin puheliaita ja ulospäinsuuntautuneita. Itsekin oon tietyissä asioissa erilainen kuin muut, ja yläasteella ja ala-asteella mua ei hyväksytty sen takia, ja se nimenomaan opetti mut itse hyväksymään erilaisuuden ja arvostamaan sitä! :)

      Poista
  4. Toivottavasti vuotesi kuitenkin sujuu hyvin! Mene vaikka juttelemaan luokkalaistesi kanssa, hehän voivat kuitenkin olla kivoja ihmisiä, muista sitä joka kysyi sinua keväällä pelaamaan pesäpalloa :) Varmasti ahdistaa ajatella ensi vuotta (niin minullakin) mutta tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PC <3 Mäki toivon että tää vuosi tulee menemään hyvin, vaikka alku ei niin hyvä ollutkaan. Onneksi nyt menee jo paremmin :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...