torstai 7. toukokuuta 2015

Hei mitä kuuluu

Siitä on taas hetki kun oon tänne kirjottanu. Aikaa ei vaan oo yksinkertaisesti oikein ollut, tai sitten en ole vain keksinyt mistä kirjoittaa. Tämäkin postaus tulee olemaan käytännössä "aiheeton", koska kerron vain kuulumisia tältä viikolta.

Maanantai. Mitä silloin tapahtuikaan? No, oli ihan tavallinen koulupäivä, lukuunottamatta sitä että kävimme katsomassa tanssiesityksen, jossa tanssi minulle todella paljon enemmän tai vähemmän tuttuja ihmisiä. :3 Aloin myös jutella erään nettikaverini kanssa sähköpostitse, ja heti alkoi tämä minun "psykologin urani", sillä hän kertoi minulle paljon henkilökohtaisia asioitaan ja minä parhaani mukaan olen sitten häntä auttanut ja tukenut.
Tiistainakin koulupäivä meni ihan omalla rutiinillaan, ja iltapäivästä olin kotona töiden kimpussa. Tein musiikin esitelmää ja läksyjäkin oli tullut paristakin aineesta, ja loppuaika menikin sitten kirjoja lukiessa. Äidinkielen työ pitäisi pikkuhiljaa saada päätökseen, ja aionkin tehdä sen viikonloppuna valmiiksi. Onhan minulla toinenkin äidinkielen työ, joka pitää palauttaa maanantaiksi, mutta sen tekeminen tulee sujumaan kuin leikiten koska se täytyy tehdä joko runokokoelmasta tai jonkin suomalaisen artistin musiikkialbumista. Ja minä tietysti valitsin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. Viikonloppuna siis tiedossa koulutöitä... Jaaha.
Eilinen päivä olikin sitten hieman tavallista erilaisempi. Ei ehkä koulupäivän suhteen, vaikkakin minulla oli musiikin esitelmän esitys, mutta en laske sitä kovin tavallista poikkeavaksi. Mutta keskiviikkona, suunnilleen alkuillasta, ajattelin taas liikaa. Rupesin ajattelemaan erästä ihmistä, joka on vaikuttanut luottamukseeni ihmisiin aika paljon. Hän vuonna 2012 yhtäkkiä lakkasi vastaamatta niin soittoihini kuin facebook-viesteihinikin. Sitten hän poisti minut kavereista sieltäkin ja ei puhunut minulle vuoteen. Kesällä 2013 hän jätti minut tylysti tekstiviestillä, jossa sanoi ettei enää halua olla kanssani. Tätä muistelin eilen, samoin kuin koulukiusaamistaustaani. Eilen illalla sitten juuri ennen nukkumaanmenoa jutterin suht uuden lukiolaiskaverini kanssa tästä asiasta. Oli jotenkin niin ihanan lämmittävää lukea, kuinka hän kyseli kuinka olen kestänyt, sanoi minua mukavaksi ja vahvaksi. Pienetkin sanat voivat siis lämmittää!
Tänään koulussa minulla ei ollut yhteiskuntaoppia, josta kyllä pidän, mutta olin myös oikeastaan iloinen kun ei tarvinnut olla tunnilla. Sain nimittäin olla paljon minulle mielekkäämmän aineen tunneilla, nimittäin ranskan kaksoistunnilla! Ne olivat siksi yhteiskuntaopin kanssa päällekkäin, koska ranskanopettajamme tulee hieman kauempaa opettamaan, ja hänen oman työlukujärjestyksensä ja meidän lukujärjestyksen yhteensopivuus ei ole niin helppoa, sillä hän opettaa toisessa kaupungissa eräässä koulussa ruotsia ja ranskaa.
Kun olin lähdössä koulun päätyttyä kotiin, äidinkielenopettajani tuli juttelemaan minulle. Luulin, että hän tulisi puhumaan siitä kuinka eräs työ on minulla hieman myöhässä, mutta hän tulikin paljon kivemman asian toimesta! Hän ehdotti, josko voisin lukea runon ja ehkä myös laulaa tulevassa kevät/yo-juhlassa! Ja voitte vaan arvata, kuinka olin innoissani tästä! Tottakai minä haluan esiintyä, sillä rakastan laulamista ja esiintymistä muutenkin!
Iltapäivästä minusta tuntui siltä, että olen todellakin saanut kauhean kirjoitusinspiraation. Haluan kirjoittaa runoja, tarinoita ja jopa lauluja! Eilenkin musiikintunnin päätteeksi jäin vielä 45 minuutiksi luokkaan vain soittelemaan rumpuja ja pianoa silkasta innostuksesta ja halusta! Pianolla rupesin sitten yhdessä vaiheessa soittamaan vaan yhtäkkiä jotain melodiaa, joka mieleeni pälkähti - eikä kyseessä ole mikään jo olemassa oleva, vaan minun oma keksimäni! Voisin siis sanoa, että luovuus on päässyt valloilleen. :D Kuuntelin tänään myös jostain kumman syystä huilumusiikkia ja totesin sen aivan ihanaksi! Se myös inspiroi minua kirjoittamaan jonka ansiosta kirjoitinkin yhden runon, josta aion myöhemmin tehdä laulun!

Sellainen on tämä viikkoni ollut tähän asti. Huomenna olisi minun pidettävä parin luokkalaiseni kanssa aamunavaus, lauantaina menen katsomaan teatteriesitystä (jossa tapaan mahdollisesti myös yhden nettikaverini) ja sunnuntaina äitienpäivä!
Palaan keskuuteenne toivottavasti piakkoin. Siihen asti moikka!

3 kommenttia:

  1. Onnittelut kevätjuhlan tulevalle tähdelle!:3 varmana menee hyvin. Ja itse psykologin uraa olen jo pitkään himoinnut x3. Tuntuu kauheelta että kukaan on koskaan kiusannut sua, kuka ikinä sanoikin sua vahvaksi ja mukavaksi on täysin oikeassa!:3 ja sen perusteella mitä luin, olet musikaalinen lahjakkuus;3 ehkäpä susta tuleekin säveltäjä?

    VastaaPoista
  2. Pöö! Joo, psykologian uralle sun kannattais mennä :) Ihanaa, jos sulla on inspiraatio ja luovuus virrannut! :D

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, että pääset esiintymään :) Minustakin olisi ihanaa jäädä luokkaan soittelemaan pianoa. Ja on ihan totta, että pienetkin kehut tuovat hyvän mielen ja jäävät pitkäksi aikaa päähän.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...